Aihearkistot: Yleinen

Uimahallin ja urheiluntalon kiireellisyyteen malttia, mutta päätöksiä pitää tehdä

Imatran kaupungin valtuuston miniseminaarissa 178.2020 kaupunginjohtaja Kai Roslakka kertoi sanoin ja osoitti visuaalisesti, että mitä tulee Imatran väestöennusteella tapahtumaan seuraavana kymmenenä vuotena. Tavoite oli aiemmin asetettu tietylle tasolla väestömäärän kehityksessä ja nyt toteuman tarkastelussa luvut kertoivat karua kieltä.

Näiden päivitettyjen lukujen keskellä mietitään samaan aikaan tärkeitä isoja menokohteita, joihin pitäisi repiä kymmeniämiljoonia euroja. On pito- ja elinvoima menokohteita (mm. uimahalli ja urheilutalo). On menossa laajoja selvityksiä erilaisista elinvoimaan liittyviin ”hankkeisiin”. Revitäänkö nämä miljoonat mahdollisesti kuntalaisten selkänahasta, valtionrahasta, sijoittajilta tai jostain muualta? Lähes varmaa on aina se, että kuntalaiset joutuvat näihin osallistumaan jollakin tasolla veronmaksajan roolissa.

Mutta, ettäkö se suuri kertainvestointi uuteen uimahalliin ja urheilutaloon. Investoinnin hinta uudisrakennuksilla ja/tai peruskorjauksella lienee siellä 20 miljoonan hujakoilla. Samaan aikaan asukasluku vähenee ja verotulot pienenee. Loppupeleissä urheilutalo ja uimahalli ei edes olisi pakollinen menokohta kunnalle. Kuntalaiset ovat kuitenkin tehneet selväksi, että kyseiset palvelut tarvitaan Imatralla. Näissä palveluissa näen suurempana hyötynä kuntalaisten pitovoiman ja hyvinvoinnin. Elivoimaakin nämä lisäävät, mutta pienemmissä määrin (oma mielipiteeni). Mutta tuoko se näiden elinvoima paikkausta verotulon vähenemisen, jolla ei pelkästään kateta uutta investointivelkaa. 

Usea kunta on jo valinnut tietoisesti kevyemmän tien näiden samojan asioiden äärellä, kun kunnissa väki vähenee. Näissä kunnissa tehdään pienempiä kertainvestointeja esimerkiksi ylläpitämällä vanhaa sen mukaan mitä tarve on. Tällä voisi saadaan lisäaikaa selvittää, että saadaanko tuo väestöennuste oikenemaan. Ei tuo meidän nykyinenkään uimahalli ja urheilutalo ”yhdessä yössä hajoa”?

Esimerkiksi kymmenien miljoonien eurojen lisävelan ottaminen ja laitaminen nyt kerralla mm. uusiin uimahallin ja urheilutaloon. Mitä jos asia ei kannatakkaan, väestömäärä jatkaisi tippumista ja verotulot kunnalle pienenisivät. Onko Imatra valmis ottamaan tämän riskin? Kuitenkin pelataan osittain kuntalaisten verorahoilla. Pitää muistaa myös, että on muitakin elinvoima/pitovoima selvityksiä menossa, joihin myös rahoitus pitää hoitaa. Puhutaan lähivuosina kymmien, ellei jopa satojen miljoonien lisämenoeristä joka tapauksessa.

On syytä selvittää ensin nykyisten uimahallin ja urheilutalon jatkoaika lähivuosille.

Tämä on kirjoitettu yksittäisen kaupunginvaltuutetun ajatusten mukaan, ja tämä ei edusta yleistä Imatran Demarien mielipidettä.

Kirjoittanut Jani Telkkä / Imatran Kaupunginvaltuutettu

Uutta leirintäaluetta pystyyn

Marko Lajunen, Imatra 8.8.20, mielipidekirjoitus

 

Etelä-Karjalassa sijaitsee kotikaupunkini, missä olen asunut koko ikän. Välillä käynyt muualla kääntymässä ja tullut takaisin. Olen tässä vuosien mittaan miettinyt että mikä on kun ei Imatra oikein vedä et jotain puuttuu tästä kaupungista, sellaista joka saa ihmisten tulemaan uudelleen ja uudelleen katsomaan ja olemaan mutta ei vaan ole tullut mieleen. Sitten ajattelin että mitäs jos täällä olisi tilat kunnon leirintäalueelle, no on meillä varpasaari mutta se ei ole niin iso että sinne kaikki halukkaat mahtuisi asuntoautoilla ja vaunuilla.

 

No löytyy täältä joku vaatimaton ”Leiripaikka” enemmän se joku kaupungin pelote josta puhutaan pitkin suomea sekä kirjoitetaan lehdissä ja puhutaan karavaanareiden kesken,et enpä ole ikinä niin vaatimattomassa paikassa käynyt kuin Imatralla leiripaikassa. Kaupunki on kaunis paikka ja on nähtävyyksiä monenlaista, sekä kesäteatteri, jossa esitetään erinomaisia näytelmiä vuodesta toiseen, jotka ovat vetonauloina ihmisille. Mutta meillä ei ole tilaa ja siihen on tultava muutos lähivuosina, minusta meidän kannattaa vakavasti harkita Imatralle ihan kunnollista matkailuvaunu aluetta. Täältä kyllä löytyy tilat sellaisille ja ihan veden äärellä eikä ne hirmu kalliit ole toteuttaa, ja se raha kyllä saadaan takaisin monin kertaisena kun saamme porukkaa. Enemmän menetämme tuloja sillä kun karavaanarit menevät naapuri kaupunkeihin kun täällä ei ole mitään.

 

Esimerkiksi, jos meillä olisi ihan puhdas karavaanari alue niin se palvelisi myös Imatran ajojen aikaan kun tilat ovat täynnä. Täällä on paikkoja jossa se sopisi oikein hyvin on puhuttu Lietteestä, Ukoskasta, Lempukasta ja Rautionranta Kohonkujan päädyssä oleva peltoalue (ulkopuolisen omistama pelto) Voisimme tarjota pellon omistajalle vuokratuloista pientä osaa jne.. Mutta ei saada aikaan mitään kunnon päätöstä asiasta puhutaan enemmän kuin tehdään.

 

Itse olen sitä mieltä, että asiat pitää saada maaliin eikä vatvoa kokoajan, veivaaminen ei aiheuta kuin eripuraa tässäkin asiassa se on sama kuin soppaa hämmentäisi ikinä ei tule valmista jos sopasta puuttuu jotain lisuketta. Meillä ei täällä juurikaan päästä mistään sopuun, asioista kyllä keskustellaan mutta siihen se melkein jää siirtyy ja siirtyy, nyt täytyy pistää asioihin vauhtia tai tilanne on kohta huolestuttava. Olisiko meillä uusi leirintä/matkailu alue vuonna 2022? Ja missä jos sellainen halutaan?

 

Lietteenranta: Tämä paikka on Immalanjärven rannalla ja kooltaan sen verran iso että saisi siihen paikan rakennettua on vielä lähellä Vuoksenniskaa, jota on yritetty kehittää kokoajan. Sen lisäksi vieressä on golfkenttä mikä tuo lisä mausteen tälle alueelle. Kohonkujan uimapaikka on Raution-kyläyhdistyksen pitämä/kunnostama uimapaikka josta löytyy kota, Seponpolku siinä on yläpuolella pelto joka on nähtävästi kesanto? Sen lunastamalla ja pohja töitä tekemällä saisimme siitä erinomaisen paikan asuntovaunuille/autoille. Voisimme lisätä vielä alueelle jotain aktiviteetti juttuja, paikka on puhdas vetisen Immalanjärven vieressä ja matala sopii juuri perheen pienemmille.

 

Rautionranta: Ei sovi minusta tähän tarkoitukseen!

 

Lempukka: Sijaitsee lähellä kylpylää, tätä paikkaa muokkaamalla voisimme saada myös hyvän leirintäalueen, vieressä on Saimaa ja kylpylä josta ei puutu mitään sekä venesatama.

 

Minun mielipide on, että uudeksi paikaksi valitaan joko Lietteenranta tai Kohokujan peltoalue.

Kouluelämästä Imatralla

Yläkoulun ja Sampon oppilaat Imatralla voivat pääpiirteittäin hyvin tehdyn hyvinvointikyselyn mukaan. Toisaalta taas THL:n suorittaman terveyskyselyn mukaan ilmenee että 2,2% alakoululaisista nelos- ja vitosluokkalaisista kokee itsensä yksinäiseksi. Tämä on melko huolestuttava suuntaus sillä yksinäisyys nähdään kansanterveydellisesti katsottuna yhtä vakavana yhteiskunnallisena ongelmana kuin terveydelliset ongelmat maassamme. Tässä viittaan esimerkkinä: Ei yhtään yksinäistä 2030 selvitykseen jonka Lahden Diakonialaitos on tehnyt, ja se on julkaistu 6.11.2019. Lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy ja kuuluu. Kouluilla ilmenee ongelmia tavoittaa osaa oppilaistaan opinahjoon, Kiusaamista tapahtuu edelleen vaikka sillekin on olemassa ihan omat, oikeat rikosnimikkeensä, häiriökäyttäytymistä ja uhkaavia tilanteita esiintyy ja perusturvallisuuden tunne on koko hulinassa usein kadoksissa.

Opettajat tekevät kyllä taatusti parhaansa, kuten muukin koulun henkilökunta, näillä rahkeilla jotka heille on annettu ja jätetty tässä taloudellisessa tilanteessa, kun kaikessa säästetään. Kaikille ei löydy edes tarvittavia koulukirjoja ja opettajat joutuvat soveltamaan jotta opetus onnistuu edes jotenkin. Kolme isoa koulukeskusta ovat tulevaisuutta Imatralla ja osa niistä jo odottaakin valmiina oppilaitaan. Kuitenkaan henkilökuntaa ei olla lisätty näihin vaan päinvastoin vähennetty minimiin. Kuinka puututaan turvallisuuteen, kiusaamiseen ja kuunnellaan sitä yksinäistä nuorta kouluelämässä, isossa uudessa koulukeskuksessa?

Pia Helveranta

Sinisellä Saimaalla seilattiin

Kaunis Veera eli balladi Saimaalta sai lauluntekijä Matti Jurvan jo aikanaan ottamaan vahvasti kantaa Saimaan ja sen elinvoimaisuuden puolesta. ”Ja me parrulastissa seilattiin noita Saimaan aaltoja”, laulaa Jurva. Suomi on saari, jonne tuodaan tarvikkeita maailmalta ja josta viedään vastineeksi täällä tuotettua tavaraa sinne. Ilman toimivia kuljetusväyliä tämä ei olisi mahdollista. Yksi Suomelle ja erityisesti Itä-Suomelle tärkeä kuljetusväylä on Saimaan kanava. Vuodesta 1856 lähtien tuo kanava on toiminut yhtenä ”elinvoimaväylänä” maailmalta ja maailmalle. Nyt kanava kaipaa kehitystä, jotta se pystyy jatkossakin palvelemaan Suomen teollisuutta, matkailun kehittymistä ja elinvoimaa. Hiljattain Sanna Marinin hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä. Lisätalousarvio on osa koronaepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Pöytäkirjamerkinnöistä lisätalousarvioon liittyen voi lukea Saimaan kanavan kehittämisestä seuraavaa: ”Saimaan kanavan kehittäminen aloitetaan vedenpinnan nostamisella alusten tehokkuuden kasvattamiseksi tulevaisuudessa. Saimaan sulkujen pidentämiseen suurempien aluksien mahdollistamiseksi palataan syksyn talousarviokäsittelyssä”. Päätöksentekijät, nyt on tärkeää, että syksyllä saadaan päätökset kanavan sulkujen pidentämisestä niin, että ”laulu” Saimaalla ja Suomessa jatkuu.

Ilkka Nokelainen

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen jäsen (sd)