Aihearkistot: Lehtikirjoitukset

DIGISYRJÄYTYMINEN ON AIKAMME UHKA

Korona-aika on vauhdittanut arjen perustoimintojen siirtymistä osin digiaikaan. Olemme oppineet lyhyessä ajassa valtavasti uutta. Kokoukset ja tapaamiset järjestyvät etäyhteyksin muutamalla klikkauksella ja ruokaostokset voidaan tilata kotiinkuljetuksella netistä.

Mutta entä jos verkkoyhteyksiin ei ole syystä tai toi-sesta mahdollisuutta päästä käsiksi? Ongelma koskee erityisesti ikäihmisiä, joilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada tukea digitaitoihin. Opettelu on nuoremmillekin välillä haastavaa, sillä uutta tekniikkaa keksitään jatkuvasti.

Olen valitettavan usein saanut kuulla siitä, kun omassa kodissa ei saada edes verkkoa toimimaan, vaikka miten kiertäisi kehää ja vaihtaisi operaattoria. Asiakaspalvelusta ei ole ollut välttämättä apua, kun verkon on todettu olevan kunnossa ja ongelmaksi on epäilty laitevikaa. Siihen keskustelu on yleensä jäänytkin, ja moni jää lopulta kokonaan yksin ongelman kanssa, kun ei enää tiedä kenen puoleen tulisi kääntyä. Näin ei saisi olla.

Suomessa jokaisella on oikeus saada kohtuuhintaiset ja toimivat viestinnän peruspalvelut kotiinsa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kiinteää tai langatonta puhelinliittymää ja kahden megan perustason laajakaistaliittymää. Verkkojen ja niiden tukiasemien ylläpito kuuluu kaupallisille operaattoreille. Niin tai näin, tämä oikeus ei lohduta siinä tilanteessa, kun kyseessä on ihminen, jolle laitteet eivät ole tuttuja.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan sähköisen viestinnän palvelulain uudistustyö. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa ja edistää viestintäpalveluiden saatavuutta. Lainsäädännön ohella on tärkeää löytää ratkaisuja myös siihen kysymykseen, miksi käytännön tasolla joillakin ihmisillä on edelleen vaikeuksia päästä digimaailmaan kiinni.

Tähän on pyritty löytämään ratkaisu esimerkiksi digituen toimintamallin hankkeen avulla. Digituen hankkeessa järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset ovat yhdistäneet voimansa digituen tarjoamisessa. Etelä-Karjalassa hanketta koordinoi Etelä-Karjalan liitto. Hanke on tuottanut hyvää tulosta ja onkin hienoa, että se on tänä vuonna saanut jatkua ja laajentua. Kysyntää tällaiselle palvelulle on paljon, eikä se ole ainakaan vähenemässä lähitulevaisuudessa.

Niina Malm, SDP 1. varapuheenjohtaja

Kaupunkipurokin on ilmastoteko!

SDP:n Niina Malm: kaupunkipurokin on ilmastoteko! 
Nuoret ympäri maailmaa järjestävät tänään ilmastolakon. Syynä on syvä huoli ilmaston ja ympäristön tilasta. SDP:n kansanedustaja Niina Malm iloitsee aktiivisuudesta ja eri kaupungeissa virinneistä teoista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Malmin kotikaupungissakin Imatralla ratkotaan viikonloppuna kuntalaisten ja päättäjien voimin ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.

SDP on linjannut tavoitteekseen sen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Malm kannustaa rohkeuteen tehokkaiden keinojen etsimisessä, jotta Suomi saavuttaa päästövähennystavoitteensa. Olennaista on liikenteen päästöjen vähentäminen.

– Me pienten ja keskikokoisten kaupunkien asukkaat tarvitsemme ilman muuta henkilöautoja myös tulevaisuudessa, jotta pääsemme töihin, opiskelemaan ja hoitamaan asioitamme. Tämä ei sulje pois sitä, että pystymme vähentämään päästöjen määrää selvästi esimerkiksi valitsemalla vähäpäästöisiä autoja ja polttoaineita. Näin on tehtävä, sillä tieliikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä, Malm perustelee.

-Imatra tavoittelee edelläkävijyyttä sähkö- ja yhteiskäyttöautoissa. Meillä on kokoomme nähden jo varsin paljon sähköautojen latauspisteitä, kaupungintalollakin on laturitolppansa. Olemme hankkineet sähkö- ja hybridiautoja, jotka ovat yhteiskäytössä. Henkilöstö käyttää työajoissa kaupungin vähäpäästöisiä autoja ja pienentää samalla ympäristökuormitusta. Tässä toimimme mallina muillekin kaupungeille, Malm kannustaa.

Hiilijalanjäljen pienentäminen vaati, että me kaikki muutamme eniten kuluttavia elintapojamme. Yksi hyvä keino on kotimaan matkailun suosiminen ja lentomatkustamisen vähentäminen.

-Suomi on kaunis maa. Kotimaassamme on paljon ainutlaatuisia kohteita, jotka ovat useimmille alle päivämatkan päässä. Kannattaa katsoa myös lähelle, tuttuihin lähimetsiin ja puistoihin. Niillä on arvoa, sillä ne lisäävät viihtyvyyttä, parantavat ilmanlaatua ja tarjoavat elinympäristön lukuisille eläin- ja kasvilajeille, Malm valottaa.

-On onni asua virtaavan veden äärellä. Meillä Imatralla on upeat koskimaisemat ja jopa rakennettu kaupunkipuro, joka turvaa uhanalaisen Vuoksen taimenkannan lisääntymistä. Kruunupuisto on kokonaisuudessaan mainio virkistyskohde asukkaille ja turisteille, iloitsee Malm.

-Kekseliäisyys ja avarakatseisuus ovat avain kaupunkien ratkaisuissa. Lisäksii tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, jotta saamme aikaan globaaleja muutoksia. Tulevaan ilmastopolitiikkaan on tilaisuus vaikuttaa sunnuntain EU-vaaleissa. Eurooppa on lähialueenamme ensiarvoisen tärkeä, kannustan äänestämään ilmaston ja ympäristön puolesta työtä tekeviä ehdokkaita, päättää Malm.

Lisätietoja:
Niina Malm
P. 0400 588978